Ajatuksenamme on, että Google Classroomin rakentamamme verkkoympäristö on osa laajempaa oppimaan oppimisen opintokokonaisuutta. Oppimaan oppimisen taidot ovat keskeinen oppilaanohjauksen sisältöalue yläkoulun opo-tunneilla ja siksi valitsimmekin sen opintokokonaisuutemme aiheeksi (ks. POPS 2014, 444). Hahmottelemamme opintokokonaisuus rakentuu yhteensä kuudesta oppitunnista. Alla kuva Google Classroomiin tekemästämme opintojakson aikataulujäsennyksestä.
Jokaisesta oppitunnista puolet ajasta (noin 20 min) käytetään yhteiseen keskusteluun luokassa ja oppitunnin toisen puoliskon (noin 20 min) oppilaat työskentelevät Google Classroomin koostamiemme materiaalien ja tehtävien parissa. Näiden kahden eri osion paikkaa vaihdellaan opintojakson aikana joustavasti: Osalla tunneista työskentely aloitetaan verkoympäristössä ja siitä jatketaan aiheen yhteiseen käsittelyyn luokassa. Osalla tunneista työskentelyjärjestys taas on päinvastainen. Näin jokaisella oppitunnilla käytetään monipuolisia työskentelytapoja. Hattien (2009, 186) tekemässä meta-analyysissa suoran eli opettajan esitykseen perustuvan opetuksen efektikoko oli varsin korkea (0, 59) (ks. Saloviita 2013, 62). Toisaalta koulumaailmassa paikkansa on Saloviidan (2013, 62, 134) mukaan myös opetuskeskusteluilla ja yhteistoiminnallisella eli oppilaiden yhteiseen työskentelyyn perustuvalla opiskelulla. Tätä puoltaa myös Hattien (2009) tutkimus - peräti 774 tutkimusta kattavassa meta-analyysissaan Hattie (2009 212) nimittäin totesi yhteistoiminnallisen oppimisen yksilöllistä oppimista tehokkaammaksi (efektikoko 0,59) (ks. Saloviita 2013, 134).
Seuraavaksi kuvaamme konkreettisesti hahmottelemamme opintokokonaisuuden sisältöjä ja tavoitteita.
Opintojakson tavoitteet ovat seuraavat:
- Oppilas osaa selittää, mitä oppimaan oppimisen taidot tarkoittavat.
- Oppilas osaa kertoa mitä eri asioita oppimaan oppimisen taitoihin sisältyy. (Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen, pääasioihin keskittyvä lukemisen taito, taito laatia oppimista tukevia muistiinpanoja sekä kyky keskittyä ja suunnitella ajankäyttöä).
- Oppilas osaa kuvailla omia oppimaan oppimisen taitojaan.
- Oppilas osaa antaa esimerkkejä, miten voisi omia oppimaan oppimisen taitojaan kohentaa.
Ensimmäisellä oppitunnilla tutustutaan siihen, mitä oppimaan oppimisen taidot oikein tarkoittavat. Seuraavalla neljällä oppitunnilla taas keskitytään aina yhteen oppimaan oppimisen komponenttiin: omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen, taitavaan lukemiseen, oppimista tukevien muistiinpanojen tekoon sekä kykyyn keskittyä ja suunnitella ajankäyttöä. Viimeisellä oppitunnilla opintojakson aikana opiskeltua vedetään yhteen sekä pohditaan omia opiskelutaitoja.
Oppilaanohjauksessa on olennaista tukea ja ohjata oppilasta. Seitsemännen luokan alussa on tärkeää luoda kaikille hyvä ja turvallinen olo yläkoulussa olosta ja opiskelusta. Oppilaat voivat olla toisilleen vieraita, ja lisäksi opettajat, muu henkilökunta, koulurakennukset sekä koulun toimintakulttuuri on lähtökohtaisesti kaikille aloittaville yläkoululaisille uutta. Tämän vuoksi oppimisen tukeminen lähtee sen varmistamisesta, että kaikilla on koulun arjen ja koulutyön kannalta olennaiset tiedot. Ensimmäisellä oppitunnilla käydäänkin läpi nämä perusasiat, oppimisympäristössämme on tähän liittyvä powerpoint-tiedosto.
Oppimaan oppimisen taidot jäsensimme soveltamalla Kokkisen, Rantanen-Väntsin ja Tuomolan (2008, 29-43, 91-96) ajatuksia oppimaan oppimisen taidoista sekä arjen jäsentämisestä oppimista tukevaksi. Kokkisen ym. (2008) mukaan oppimaan oppimisen taidot tarkoittavat tehokkaita opiskelutaitoja, jotka liittyvät erityisesti lukemiseen, kirjoittamiseen, muistiinpanojen tekoon sekä lukusuunnitelman laatimiseen. Tärkeää on myös hyvä, hyvinvointia tukeva, arki (Kokkinen ym. 2008, 91-96). Oppimaan oppimisen taitojen jäsentämisessä hyödynsimme myös Halmeen ym. (2018, 34-51) laatimaa oppilaanohjauksen oppikirjaa, jossa oppimaan oppimisen taitoja käsitellään varsin monipuolisesti.
Hyvinvointia tukevaa arkea käydään oppilaanohjauksen oppitunneilla monipuolisesti läpi. Oppilaanohjauksen oppikirjan lisäksi hyödynnetään muita hyviä materiaalia verkkoympäristössämme, kuten esimerkiksi SPR:n Kaveritaitoja- ohjelman sivustoa.
Lisäksi testasimme Genially-ohjelman avulla sähköisten kyselykorttien tekemistä, joilla käytiin läpi mukavalla tavalla läpi, onko arjen rutiinit kunnossa.
Oppimisympäristö- osiossa testattiin Online Whiteboard for Visual Collaboration (miro.com) -sovellusta, jonka avulla esimerkiksi koko luokka voi tehdä yhteisiä, kaikille näkyviä muistiinpanoja.
Itsetuntemusta käsittelevässä osiossa käytettiin opettajien yhteisölliseltä Freeed- alustalta löytyvää tehtävää, joka oli tehty Wordwall- sovelluksella. (Alla linkki, jonka kautta testiin pääsee.)
Podschuweitin, Bernholtin ja Brukmannin (2016, 157) tutkimuksessa monitahoinen luokkahuonevuorovaikutus linkittyi positiivisesti oppimistuloksiin. Lisäksi aiemmin tässä blogissa esittelemämme tutkimustulokset yhteistoiminnallisen oppimisen tehokkuudesta puoltavat vuorovaikutteisen opetuksen käyttöä (ks. edellinen postaus). Pyrimmekin luomaan lähtökohtia runsaalle keskustelulle luokassa Google Classroomiin linkittämiemme tehtävien avulla - ne herättelevät pohtimaan omia näkemyksiä ja ajatuksia aiheesta toimien näin hyvinä aineksina runsaalle yhteiselle keskustelulle. Google Classroomiin suunnittelemillamme materiaaleilla pyrimme ensinnäkin haastamaan oppilaat pohtimaan käsiteltäviä aiheita ohjaamalla heidät kirjoittamaan omia mielipiteitään tai ajatuksiaan. Tämä luo myös pohjaa pohdiskelevalle ja monipuoliselle keskustelulle luokassa. Esimerkkejä tällaisista tehtävistä ovat esimerkiksi neljännen oppitunnin kaksi Classroomin tehtävää:
Padlet sekä
Answergarden. Näille alustoille oppilaiden kirjoittamat ajatukset toimivat hyvin yhteisen luokkahuonekeskustelun lähtökohtina seuraavalla oppitunnilla. Alla myös esimerkki Classroomiin laatimastamme itsenäisestä pohdintatehtävästä, joka on näppärää purkaa seuraavalla oppitunnilla pienissä ryhmissä.
Toiseksi oman pohdinnan lisäksi pohjustamme luokkahuonekeskusteluja myös erilaisilla materiaaleilla: videoilla, äänitteillä ja testeillä. Alla esimerkki viidennen oppitunnin ensimmäisestä Classroom-tehtävästä.
Yllä olevassa tehtävässä käytettävää videota pääset katsomaan
tästä.
Tämän VOK-opintojakson vuorovaikutusharjoituksissa johtamamme keskustelun aiheena oli moninaisten oppijoiden tukeminen vuorovaikutuksen keinoin. Keskustelun suunnittelussa nojauduimme erityisesti Pesosen (2022) esittelemään Universal Desing for Learning malliin, joka kuvaa saavutettavan opetuksen pääperiaatteita. Näistä periaatteista vuorovaikutukseen liittyvät erityisesti pääperiaate 1, monipuoliset tiedon esitystavat, sekä pääperiaate 2, monipuoliset toiminta- ja ilmaisutavat. Nämä periaatteet pyrimme huomioimaan myös Google Classroom -verkkoympäristössämme ensinnäkin ohjeistamalla verkkoympäristön tehtävät oppilaille mahdollisimman selkeästi ja vaiheittain. Alla esimerkki yhdestä laatimastamme tehtävänannosta.
Toiseksi pyrimme tuomaan ympäristöömme mahdollisimman monikanavaista viestintää niin tekstin, nauhoitteiden kuin myös videoiden muodossa.
Lisäksi pyrimme vielä tarjoamaan Classroomissa oppilaille moninaisia muotoja ilmaista itseään. Perinteisten vastausten kirjoittamisen lisäksi oppilaat pääsevät Classroomissa muun muassa täyttämään kyselyitä ja osallistumaan luokan yhteiseen tietokilpailuun. Alla kuvankaappaukset oppimaan oppimisen testistä sekä Kahoot!-tietokilpailusta.
